Valomerkki!

Me olemme ryhmä esiintyjiä, DJ:itä, VJ:itä, musiikintekijöitä, tapahtumajärjestäjiä, tanssijoita ja maksavia asiakkaita, ja me olemme saaneet tarpeeksemme. On valomerkin aika.

Kokemuksemme mukaan häirintä ja syrjintä on klubeilla normalisoitunutta ja toistuvaa. Työskentelyolosuhteet ovat usein epämääräisiä, tilat turvattomia ja ilmapiiri epäkunnioittava. On aivan liian tavallista kohdata rasismia, seksismiä sekä homo- ja transfobiaa, vähättelyä ja kyseenalaistamista, niin työntekijänä kuin asiakkaanakin. Klubeilla törmää myös toistuvasti väkivallan uhkaan ja seksuaaliseen häirintään. Häirintä ja syrjintä on ongelmallisinta silloin, kun se tapahtuu omistajien tai muiden valtapositiossa olevien henkilöiden toimesta.

Työskentely nykyisissä olosuhteissa ei ole kestävää. Tarvitaan pitkäjänteistä, ongelmiin vakavasti suhtautuvaa ja kestävää kehittämistyötä rakenteiden korjaamiseksi ja paremman klubikulttuurin luomiseksi.

Vaadimme klubitoimijoilta:

  1. Konkreettisia ja pitkäjänteisiä toimia kohti turvallisempia, työntekijää kunnioittavia, syrjinnästä ja ahdistelusta vapaita työskentelyolosuhteita ja -tiloja.
  2. Selkeitä toimintaohjeita ongelmatilanteisiin sekä henkilökunnan ja järjestyksenvalvojien koulutusta sensitiiviseen työskentelyyn.
  3. Vastuunkantoa, vakavasti otettavaa julkista keskustelua ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla puututaan tiloissa ja organisaatioissa tapahtuvaan häirintään ja syrjintään.

Haluamme, että yössä tehdystä työstä taloudellisesti hyötyvät toimijat ymmärtävät, mitä tavoittelemme: toisiamme kunnioittavaa yhdessäoloa ja sitä, että kaikenlaiset ihmiset saavat olla omana itsenään, viihtyä ja tehdä työtään rauhassa.

Ehdotamme, että klubitoimijat ottavat seuraavat kysymykset vakavasti

  1. Minkälaisia arvoja organisaationne edustaa? Toteutuvatko ne toiminnassanne?
  2. Tunnistatteko epäkohdat organisaationne toiminnassa? Mitä aktiivisesti teette korjataksenne ongelmakohtia?
  3. Tiedostatteko valta-asemanne? Toimitteko vastuullisesti ja asemanne edellyttämällä tavalla?

Miten toimisimme yöelämässä, jos valot olisivat päällä?

Nämä ongelmat eivät valitettavasti kosketa vain klubeja, vaan myös monia muita kulttuurialan toimijoita ja organisaatioita sekä yöelämän instituutioita. Klubitoiminta on merkityksellinen osa kulttuuria ja sydämen asia meille allekirjoittaneille. Toivomme vilpittömästi, että olemme keskustelujen ja konkreettisten tekojen myötä matkalla kohti parempaa klubikulttuuria. 


Kannustamme jakamaan viestiä myös kaikille sellaisille tahoille, joissa näitä ongelmia olet kohdannut. Lisäämällä viestiin häshtägit #valomerkki #lastcall #metoo otat osaa laajempaan keskusteluun.

Jos haluat jakaa meille kokemuksia kohtaamistasi ongelmista tai jos haluat allekirjoituksesi lisättäväksi alla olevaan listaan, voit ottaa yhteyttä meihin alla olevalla kaavakkeella. Keräämme sähköpostiosoitteita luottamuksella, eikä niitä tulla käyttämään tai jakamaan ulkopuolisille ilman suostumusta.

Jos haluat osallistua keskusteluun klubitoimijana tai muun kulttuuri-instituution edustajana, kehotamme sinua vastaamaan esittämiimme kysymyksiin omissa kanavissanne hashtagejämme käyttäen.

#valomerkki #lastcall #metoo

Allekirjoittajat

ESIMERKKITAPAUKSIA

Asiakaskokemuksia

"Olin klubilla ja tuntematon mies tuli takaapäin ja tarrasi yhtäkkiä molemmista tisseistäni kiinni eikä ottanut minua tosissaan kun huusin että lopeta. Kaverit tulivat onneksi apuun. Ja tämä on vain yksi esimerkki muiden joukossa. "

"Olen aina rakastanut Helsingin techno elämää. Musiikki ja tanssi ovat tapani vapautua ja voimaantua, mutta naisena kohtaan ystävieni kanssa jatkuvasti kehooni kohdistuvaa luvatonta koskettelua, seksistisiä kommentteja ja turvattomuuden tunnetta tanssilattialla, johon olen vain turtunut kohdatessani sitä jatkuvasti naisena; joudut huomioimaan ympäristöäsi ns. 'vakio valppaudessa', ketkä tanssivat läheisyydessäsi ja kuinka kauan seuraavat sinua illan aikana, kuka sinua katsoo niillä silmillä ja ketkä herättävät hälytysmerkit vilpittömyyden sijaan ja keitä vältellä tanssilattialla häirinnän vuoksi. On jotenkin sairasta ajatella, että joudut tanssiessasi samalla suojelemaan itseäsi ja liikuttava kauemmaksi ihmisestä joka seuraa sinua, vieden sinulta samalla vapauden elää ja olla tilassa vapaana.

Olen todistanut rasismin, seksismin ja homofobian elävän ja voivan hyvin edelleen Helsingin yössä. Viime baarireissulla todistin kuinka ystäväni läheisyydessä ollut lasi huumattiin ja kaadoin sen salaa. Näitä kokemuksia on meistä jokaisella liikaa. Toivon todella, että toimintanne haastaa yökerhoja pohtimaan omia arvojaan ja edesauttaa häirinnästä vapaata klubilulttuurin kasvua jossa jokainen voi tanssia aidosti vapaana."

"Naisasiakkaat joutuvat jokaisella juhlimiskerralla, jossa seurueeseen ei kuulu miehiä, ahdistelun kohteeksi. Vaadin seuraavia asioita: - Pelkästään naisille kohdennetut alennukset on lopetettava. Alennukset viestivät, että naiset ovat saaliita, joita voidaan houkutella metsästettävksi ilmaisella juomalla. -Klubien ovelle sekä vessaan tulee saada kirjalliset toimintaohjeet siihen, jos klubilla koetaan ahdistelua, häirintää tai rasismia. Vuoropäällikön tai muun vuorossa asiasta vastaavan henkilön tulee allekirjoittaa kyseinen toimintaohjeisto jokaisen vuoron alussa, ja nämä kaksi lomaketta on asetettava aidosti näkyvälle paikalle sisääntulon yhteyteen. Henkilökunnan on saatava kattava perehdytys toimintaohjrisiin häirintätilanteessa."

"En uskalla mennä enää yksin klubille."

"Olen kokenut seksuaalista häirintää useasti klubeilla toisten asiakkaiden toimesta: luvantonta koskettelua, läpsimistä, agressiivista lähentelyä ja asiattomia ehdotteluja. Huorittelua, sanallista alistamista ja haukkumista saa usein osakseen kun ei lähde juttuun mukaan tai ilmaisee haluavansa olla rauhassa. Tällainen ahdistelu saa aikaan turvattomuuden tunteen, ja se pilaa helposti koko illan. Käyn ulkona melkein joka viikonloppu, useissa eri klubeissa ja baareissa, ja lähes joka kerta joudun kokemaan jonkinlaista häirintää ja uhkaa."

"Helsingin sateenkaariklubeilla ja -baareissa ei ole kokemukseni mukaan kovin turvallista. Joudut valitsemaan joko rasistisen mestan (no thanks) tai sitten klubin, jossa joudut hyvin usein seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Ahdistelu voi jopa toistua illan aikana ja se on nimenomaan fyysistä. Häirintää ovat minun ja kavereideni tapauksissa harjoittaneet yksin liikkuvat, vanhemmat miesoletetut henkilöt. En ole yksin kokemusteni kanssa, vaan usea kaverini on lakannut käymästä isoimmilla homoklubeilla. Tekijät katoavat salamana paikalta, eikä ole selkeää kenelle ja miten ilmoittaa ahdistelusta. Onneksi Stadissa järjestetään sateenkaariväelle satunnaisia ns .vaihtoehtoisempia klubi-iltoja, joissa safe space oikeasti pätee. Tunnelma on aivan erilainen ja pystyy heti rentoutumaan."

"Olen kohdannut sekä seksuaalista häirintää, että avointa ulkonäköön liittyvää kommentointia. Ikävimpiä ovat tapaukset (näitä on useita), joissa on ruvettu kourimaan tai halailemaan takaapäin keskellä tanssilattiaa. On minua suudeltukin "ohimennen"(???!). Tiukalla katseella suoraan silmiin (isompi meteli ei yleensä toimi!) saa kyllä häiritsevän toiminnan lakkaamaan - ainakin 90% tilanteista. Ja liittymällä eturiviin! On hurjaa tajuta, kuinka usein häirintää kohtaa klubimaailmassa, ja kuinka kieroutuneen normalisoitunutta se on."

"Toistuvaa tanssilattialla kähmintää, tuntemattomat miesoletetut tarttuvat jatkuvasti baareissa ja klubeilla kädestä kiinni saadakseen huomioni, Kallion trendibaarin poket nauroivat minulle päin naamaa ja kun kysyin syytä kävi ilmi että kyse oli "asustani" , tuntematon nainen keskeytti ystäväni ja minun keskutelun tarttumalla rintoihini. Tässä vain pieni osa kokemastani häirinnästä."

"Minua on kuristettu ja kourittu tanssilattialla. Kerroin kuristamisesta baarimikolle ja pokelle, mutta asialle ei tehty mitään."

"Minua on mm. tultu koskettelemaan tanssilattialla useita kertoja, esimerkiksi puristeltu perseestä. Yksi törkeimmistä tapahtui Kallion yökerhossa, jossa jutellessani miespuolisen ystäväni kanssa hieman sivummalla, täysin tuntematon mies tuli yht'äkkiä ja työnsi kätensä sisään mekkoni kaula-aukosta, tarttui rintaani, veti sen näkyville ja yritti hamuta nännini suuhunsa."

"I am a trans guy, and also gay. I've been taking testosterone for 5 years now, and have had top surgery. So, I like to go to male only gay-nights/other happenings/etc but often end up leaving early, because me being trans is a problem for some people, even to the people working at these events. So if I out myself or somebody else outs me, I usually get comments lile "This is a male only-event, go home, you aren't a real man.." etc. Regardless of me passing 100% as a cis male. "

"Parhaimmillaan tanssilattialla seuralaistani on kuristettu, paikalle haettu järjestyksenvalvoja keskustelee kuristajan kanssa, joka saa jäädä klubille. Kanssabailaajat usein kääntävät häirinnän häirittävän omaksi syyksi tai pitävät häirintää jopa kohteliasuutena, esim. "oli niin hyvän näkönen pylly että oli pakko vähän kokeilla", "oot niin hyvännäkönen että sut varmaan raiskataan kun kävelet kotiin, varo vaan"."

"Enää en juuri yöelämässä viihdy, mutta keikoilla tulee käytyä. Aikoinaan kävin ulkona paljonkin, ja olen nähnyt ja kokenut vaikka mitä. Rintojeni väliin on muunmuassa heitetty jääpaloja ja sen jälkeen kaivettu ne paidan sisältä "hups"-periaatteella. Minua on kourittu, lääpitty, suudeltu vastoin tahtoani ja kerran jopa nostettu seinää vasten suudeltavaksi, josta en päässyt pois, ennenkuin kaverini auttoi. Minulle on myös tarjottu rahaa seksistä."

"Klubeilla saa kuulla melkein aina kommentteja liittyen seksuaaliseen suuntautumiseen. Uhkailuja sekä myös ahdistelua (niin henkistä kuin fyysistä). Monesti joutunut rikosilmoituksen tekemään, mutta koskaan asia ei mene ilmoitusta pidemmälle."

"Olen katsonut vierestä kuinka kaverini yrittää pyytää toistuvasti apua pokeilta, kun ahdistelija roikkuu kaverissani kiinni niin, että hän ei pääse liikkumaan. Portsarit vain nauroivat yhdesä ahdistelijan kanssa."

"Koen klubeilla jatkuvaa koskettelua ilman lupaa, ehdottelua, yleistä turvattomuuden tunteen aiheuttamista. En käy tietyissä paikoissa juuri lainkaan, sillä en koe voivani vapautuneesti tanssia ja olla oma itseni ilman, että rajojani jatkuvasti rikotaan."

"Viimeksi tanssilattialla eräs toinen asiakas päätti yllättäen tukistaa mua kovaa hiuksista. Hän perusteli tätä sillä, että halusi kokeilla onko mun tukka aito. Tästä tuli tosi ahdistunut fiilis ja välttelinkin häntä loppuillan."

"Joka kerta kun menen helsingissä klubeille, pelkään että joku ahdistelee tai satuttaa minua tai ystäviäni. Voisin melkein sanoa kokevani joka kerta jonkinlaista seksuaalista häirintää klubeilla, joka aiheuttaa ääretöntä ahdistusta. En uskalla jäädä yksin hetkeksikään."

“Pimeällä tanssilattialla kouriminen tai koskettelu ilman lupaa on joka kerta yhtä ahdistavaa ja suututtavaa.”

“Huomaan usein varovani katsomasta tuntemattomia ihmisiä baarissa silmiin jotten antaisi itse ‘vääränlaista signaalia‘.”

“En tykkää jäädä yksin klubeilla. Turvattomuuden tunne on niin vahva, että baaritiskillä tai vessassa käymisen jälkeen en voi mennä tanssimaan tai kuuntelemaan keikkaa ennen kuin löydän tuttuja seurakseni.”

“Erään klubin omistajataholta tapahtuneen ahdistelukokemuksen jälkeen ahdistelu ja painostus muuttui puhelinkeskusteluissa psykologiseksi. Yritin olla ystävällinen hänen kanssaan kunnes ystävieni kehotuksesta tajusin vihdoin olla vastaamatta henkilön soittoihin ja viesteihin. Koin oloni painostetuksi: Olin kuulemma pilannut hänen elämänsä ja minun täytyisi miettiä mitä olen tehnyt.”

“Tanssilattia on miinakenttä, josta joutuu tarkasti ja laskemoivasti etsimään kohdan jossa sinua ei kosketettaisi tai häirittäisi.”

“Tuntematon mies uhkasi minua väkivallalla tanssilattialla. Kun etsimisen jälkeen vihdoin löysin järjestyksenvalvojan, pyysin häntä poistamaan henkilön klubilta. Jututettuaan hetken minua uhannutta henkilöä ovella, järjestyksenvalvoja päästi henkilön takaisin sisään seurauksitta. Klubin seinillä oli “safe space” -kylttejä. Tilanne tuntui todella ahdistavalta ja vaadimme järjestyksenvalvojia uudestaan heittämään henkilön ulos. Järjestyksenvalvojien mielestä tilanne oli vaikea koska henkilö ja hänen kaverinsa vannoivat viattomuuttaan. Onneksi tilanteeseen tuli baarihenkilökuntaa kertomaan kuinka miehet olivat uhanneet myös heitä. He kertoivat tottuneensa loukkaavaan kielenkäyttöön, mutta puuttuivat siihen nyt kun miehet uhkailivat myös meitä asiakkaita. Olin klubilla bileissä, joissa ainakin nimellisesti juhlistettiin vähemmistöjä ja moninaisuutta.”

“Seksiehdotukset, asiaton kommentointi ja ei-toivottu koskeminen oli aina ollut enemmän sääntö kuin poikkeus yöelämässä. Olin päättänyt kovettaa itseni niille, vaikka joka kerta ne loukkasivat, jättivät jäljen. Kuten kymmeniä kertoja ennenkin, tuntematon päihtynyt mies lähestyi minua jutellen pariin otteeseen illan aikana. En ollut kiinnostunut hänestä ja toimin kuten aina, eli pyysin voivani tanssia rauhassa. Myöhemmin lähdin yksin vessaan. Vessasta palatessani sama mies oli odottamassa minua kulman takana, hiljaisessa käytävässä. Hän tarttui voimallisesti ranteeseeni ja alkoi repiä minua kohti viereistä, pimeää nurkkausta. Olin todella paniikissa, mutta sain nopeasti tehtyä hänelle erään kyynärlukon ja paettua. Tapaus jätti pitkäksi ajaksi turvattoman olon. Mietin usein, miten minun olisi käynyt, jos en olisi sattunut olemaan lukkopainiharrastaja. Mies oli minua paljon kookkaampi ja voimakkaampi.”

“Kynnys pyytää pokea auttamaan häiriköintitilanteessa on valtava.”

“Harvoin sitä jaksaa tai pystyy häirityksi tullessaan jäädä henkilökunnalle avautumaan, haluaa vain poistua tilasta mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman kauas.”

“Olen transsukupuolinen ja olen useamman kerran klubeille mennessäni joutunut selittämään mitä on trans, minkälainen nimilaki Suomessa on ja minkälaiset genitaalit mulla on ennen kuin mua on päästetty sisään, koska ovimies tai lipunmyyjä ei usko että mun nimi on mun oikea nimi. Se tuntuu joka kerta yhtä ikävältä ja nöyryyttävältä.”

DJ:iden, artistien ja muiden työntekijöiden kokemuksia

"Naisena uloslähtiessä pitää aina sopia mukanaolevan kaverin kanssa taktiikasta, jossa tekeydytään toisen seurustelukumppaniksi mahdollisesti vastaantulevassa ikävässä tilanteessa, koska lääppijöille ei riitä itsemääräämisoikeus itseisarvona, vaan erityisesti nainen jätetään rauhaan vasta kun ”omistajuus” toiseen ihmiseen (mieluiten mieheen) on todennettu. Baari- ja keikkarauha kuuluu kaikille, myös artistille. Tuntuu, että yleisö ei ymmärrä tätä ja artistiin kohdistuva kourinta/epäsopiva koskeminen ei myöskään tunnu kiinnittävän järkkäreiden huomiota tarpeeksi. "

"Olen harjoittelijana festivaalituotantofirmassa. Firman päihtynyt pomo istuu viereeni työpaikan illanistujaisissa ja hivelee reittäni. Työkaverit istuvat saman pöydän ympärillä, kukaan ei reagoi mitenkään. Koen oloni hyvin ahdistuneeksi."

"Olen tehnyt töitä VJ:nä jo jonkin aikaa ja saanut pääasiassa toimia hyvässä ilmapiirissä järjestäjien taholta, mutta yksittäiset henkilöt saattavat pilata koko illan hetkessä. Joskus mieshenkilökunta on heitellyt toisilleen minua koskevia asiattomia kommentteja, vaikka olen ollut vieressä ja olemme tehneet yhdessä töitä. On uuvuttavaa, kun itseäni usein vähemmän asioista perillä olevat henkilöt tytöttelevät, vähättelevät, vihjailevat, selittelevät eivätkä usko osaamiseeni sukupuoleni takia. Kun on kyse teknisistä asioista, miehet puhuvat usein vain toisilleen ja neuvovat ongelmatilanteissa lähtökohtaisesti muita miehiä, sivuuttaen naisten kiinnostuksen ja halun oppia. Naisena alalla joutuu tekemään kaksin verroin töitä, jotta oppisi samat asiat ja saavuttaisi samat mahdollisuudet. Tuntuu, että pitäisi osata kaikki valmiiksi ja tietämättömyyttä sekä neuvojen kysymistä leimaa häpeä. Omia virheitään ja osaamattomuuttaan ei halua näyttää, sillä kokee ettei koskaan edusta vain itseään ja omaa tekemistään, vaan koko naissukupuolta. Tämä on erityisen turhauttavaa siksi, että en henkilökohtaisesti koe sukupuolta kovinkaan merkittävänä itseni määrittäjänä tai identifioidu vahvasti ns. naiseuteen. DJ-kopissa taas on toisinaan olo kuin sirkuseläimellä häkissä, kun asiakkaat jäävät eteeni roikkumaan, tuijottamaan, koskettelemaan ja ehdottelemaan."

"Allekirjoitan kaiken tässä sanotun! Etenkin naispuolisena DJ:nä joutuu yhä kohtaamaan esimerkiksi seksismiä, vähättelyä, jopa seksuaalista häirintää. DJ-koppi tuntuu harvoin aidosti turvalliselta tilalta. Samoin bilekansan puolella etenkin seksuaaliseen häirintään törmää usein."

"Klubikulttuuri liittyy työpoliittisista syistä ravintola-alaan. 8v tarjoilijan kokemuksen aikana olen pannut merkille, että alalla vallitsee yleisesti välinpitämätön ja kyyninen suhtautuminen häirintään ja syrjintään, tyyliin "alalla tapahtuu niin paljon kamaluuksia, että jos boikotoi yhtä, voi samantien boikotoida kaikkia". Tämä asenne liittyy nimenomaan valta-asemiin ja alan sisäinen häirintä tapahtuukin pääosin esimiesasemien kautta. Työntekijöille opetetaan alitajuisesti, että ylempi asema hierarkiassa antaa oikeuden ja hyväksynnän syrjivälle käytökselle. Omalla kohdallani tämä on syy, miksi en enää pysty työskentelemään alalla. Yöelämässä on helppoa tuomita häirintä ja syrjivä käytös osana yöelämäkulttuuria, tai kuitata käytös päihtymyksellä. Todellisuudessa syrjintään ja häirintään taipuvaisella ihmisellä on taipumus bilekulttuurista tai päihtymyksestä huolimatta. Jos henkilökunta ei osaa puuttua häiritsevään käytökseen, se viestittää alitajuisesti, että heidän työpaikallaan on sallittua häiritä ja syrjiä."

"Toimiessani promoottorina Tampereen isoimmassa elektronisia tapahtumia järjestävässä organisaatiossa niin aika pian kävi selväksi, mitä promotytöiltä vaaditaan. Eli perinteisiä tissi- ja persekuviin somessa kannustettiin varsinkin loppuvaiheessa, koska sillä saadaan tottakai näkyvyyttä. Itse leipäännyin siinä vaiheessa toimintaan, kun avioliitossa oleva pomomies lähestyi minua yksityisviestillä internet palvelussa ja pyysi seksiseuraa. En vastannut mitään, koska itselläni oli silloin seuranhaku pois päältä ko. sivustolla, ihan avoimesti. Noh, hetken päästä hän lähestyi minua saman asian puitteissa tekstiviestillä ja nyt kohteliaasti kieltäydyin asiasta. Juttelin sitten asiasta muiden promotyttöjen kanssa ja kuulemma tämä oli käytäntönä kaikille. Otin asian puheeksi vielä pomon kanssa suoraan, että ei kannattaisi näin toimia. Juorut kulkee, ja osa tytöistä olivat ahdistuneet viesteistä ja monet tlopettaneet promohommat tämän vuoksi. Lopputuloksena oli runsaasti paskaa niskaan tähän suuntaan ja porttikielto kaikkiin heidän tapahtumiinsa, koska hänen vaimonsa oli vissiin saanut tästä keskustelusta kuulla jotain kautta. Nyt uudessa paikassa promoaminen on todella jees, koska vähäpukeisuutta ei vaadita ja ihmiset kohdataan ihmisinä, eikä objekteina. :)"

"Tarina ei ole minusta vaan hyvästä ystävästäni joka on myös DJ. Hän oli juuri tehnyt muutaman keikan Turussa yhteen ravintolaan ja laskutti keikoista. Eräpäivä tuli ja meni ja parin päivän täyden rahattomuuden jälkeen hän alkoi kyselemään missä rahat ovat. Ravintolapäälliköltä ei tullut vastausta ja keikkayhteyshenkilö sanoi että pitää odottaa kaksi viikkoa eräpäivän jälkeen ennen kuin on soveliasta edes kysellä. Kaksi viikkoa on pelkästään opintotuesta ja satunnaisista keikoista elantonsa tienaavalle pitkä aika. Ystäväni piti mennä pyytämään paikanpäältä että lasku maksetaan ennen kuin se suostuttiin maksamaan (myöhässä).

Toinen vanhempi tarina on omankohtainen. Olin saanut DJ ja miksaus -tuurauskeikan myös Turussa. Pyysin keikasta kahtasataa. Sain 150e. Työtä oli varmastikin ainakin 300e edestä. Ei tuntunut järjestäjiä kiinnostavan. Lupasivat vaivastani lisäkeikkaa, jota ei koskaan näkynyt. Musiikkivalintojani vähäteltiin koko ajan ja sain kahdenlaisia ohjeita. Kiitosta ei ole tähän päivään saakka kuulunut.

En tiedä liittyykö aiheeseen suoranaisesti, mutta mielestäni koko DJ/klubi-kulttuuri on ihan miten sattuu ja paljon on korjattavaa siinä, että klubityöntekijöillä olisi kiva tulla töihin."

"Usein yökerhossa työskennellessäni persettäni kourittiin ja minua väkisin suudeltiin, en pitänyt siitä."

"Miesten (niin nuorien kuin etenkin vanhempien) mielestä on ok kouria naisten takapuolia tanssilattialla sekä kurotella DJ-koppiin läimäsemään. Myöskin se, että haluat vain tanssia yksin on joillekin tuntematon käsite."

“Portsari ei uskonut, että olen tulossa soittamaan klubille. Kokemus on yleinen muillekin vertaisilleni. Uskon sen johtuvan osittain siitä, että ammattikunta on sukupuolittunut. Kokemuksena työpaikalla kohdattu väheksyminen ja epäusko ammattitaitoon jo ovensuulla on kuitenkin kerrasta toiseen nöyryyttävää ja turhauttavaa. Koen, että on klubin vastuulla informoida muuta henkilökuntaa illan työntekijöistä.”

"Olen kokenut klubeilla toistuvaa seksuaalista häirintää, epäasiallista ulkonäön kommentointia, sekä järjestelmällistä ulossulkemista asiakkaana ja järjestäjänä. Rakenteellisesti syrjivä ja ekskluudaava skene ei mahdollista samalla tavalla kaikkien tekijöiden esille pääsyä. Line-upit toistaa itseään ja portinvartijoiden kanssa ei jaksa tapella ikuisesti. Naisoletettuna artistina ja tekijänä ei ole tuntunut mahdolliselta päästä osaksi, ehdotuksia ei ole otettu vakavasti, eikä yhteistyötä tai dialogia koettu tarpeelliseksi. Kaverit tekee kavereille ja jos se on jo lähtökohtaisesti ollut rakenteelliselta dynamiikaltaan arveluttavaa ja sitä on ulkoa käsin uuvuttavaa koettaa muuttaa. Loppuu keinot ja työkalut kesken. Tää väsyttää jopa enemmän kuin perseen kouriminen tai ”sulla on suihinottohuulet” -kommentointi. Tekeminen ja osallistuminen voimauttaa. Portinvartijastoon huomaan kuuluvan myös naisoletettuja ja se tietenkin sattuu vielä enemmän."

"Transfobiset portsarit ovat pilkanneet transsukupuolisia ystäviäni. Toistuvasti keikoilla naisoletetut kuuntelijat joutuvat fyysisen ja henkisen ahdistelun kohteeksi. Talojen teknikot ovat suhtautuneet ennakkoluuloisesti ja vähätellen naispuolisia teknikko- ja artistikollegoitani kohtaan."

“Työntekijät eivät päästäneet bäkkärille, vaikka olin tapahtuman järjestäjä.”

“Tuntematon ihminen tuli DJ-koppiin koskettelemaan minua soittaessani keikkaa.”

“Olen soittanut vuosia kyseisen henkilön johtamilla klubeilla. Heillä on tapana järjestää yksityistilaisuuksia soittajille ja tekijöille ennen klubin virallisia vuosijuhlia tai pikkujouluja. Yksi muisto näistä juhlista: Siirryin DJ-pisteeltä ihmisten sekaan juttelemaan, jossa kyseinen klubin omistaja aloitti keskustelun kysymällä minulta “Koska otit ensimmäisen kerran suihin?” Hämmentyneenä vastaanotosta, mutta aiheen hänelle takaisin kääntäen vastasin “No, koskas sinä otit?” Siinä hetkessä hävisi nopeasti porukkaa ympäriltä, koska vastaukseni ei ollut toivottava ollenkaan. Näin hän siis työnantajana kohtelia minua työntekijää työntekijöille tarkoitetussa tapahtumassa. Samaisena iltana vielä ihmettelin, miten hänen baarityöntekijänsä jaksavat puristelua ja todella pitkiä, tiivitä halauksia. Edelleenkin kohtaan häneltä satunnaista yllättävää vähättelyä ja kiusaamista.

Mainittakoon vielä: Eräs paljon ulkomailla keikkaileva DJ kysyi keikkaa saman omistajan baarista. “Jos otat multa suihin” oli vastaus. Vastaukseen ei palattu edes “vitsi vitsi” -tyyppisesti. Se jäi siihen.”

“Olin yksin soittamassa, kun ensimmäisten joukossa klubille saapui asiakas, joka aiheuttaisi minulle turvattoman olon koko settini ajaksi. Tilanteessa ei heti alkuun ollut mitään erityisen hälyttävää. Hän tuli DJ-tiskille juttelemaan niitä näitä, kysyi nimeäni ja kehui soittoani, jonka jälkeen hän katosi näkökentästäni. Myöhemmin huomasin hänen siirtyneen taakseni DJ-koppiin hengaamaan, jatkoin soittamista. Tunsin kosketuksen olkapäälläni, käännyin ympäri ja hän kouri minua sekä koitti suudella aggressiivisesti. Sain työnnettyä hänet pois ja kovaan ääneen pyysin häntä poistumaan DJ-kopista. Illan viimeinen esiintyjä astui lavalle ja minä pääsin vapaalle. Menin yleisöön katsomaan keikkaa. Juttelin ystäväni kanssa, joka oli baarissa töissä ja kerroin hänelle mitä hetkeä aiemmin oli käynyt. Hän totesi ääneen, että varmaan liioittelin tilanteen vakavuutta. Samassa silmänräpäyksessä samainen asiakas tarttui minua kurkusta kiinni ja yritti kertaalleen suudella minua. Asiakas alkoi yhtäkkiä itkeä hysteerisesti ja pakeni tanssilattialta. Ilmoitin asiakkaasta järjestyksenvalvojalle, mutta en huomannut, että asialle olisi tehty yhtään mitään.”

“Miespuolinen klubinjärjestäjä tuli taakseni kädet ympärilläni säätämään mikseriä soittaessani.”

“Teknikko ei päästäny mua dekkien taakse koska ei halunnut uskoa olevani illan DJ.”

“Järjestimme eräällä klubilla kollektiivimme iltaa noin kolmen vuoden ajan. Lopetimme iltamme ja yhteistyön kyseisen tahon kanssa, kun saimme tietää erään kollektiivimme naisoletetun DJ:n kokeneen toistuvaa seksuaalista häirintää omistajatahon toimesta. Tapaukset ovat sattuneet ennen klubi-iltamme perustamista ja häirinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle on ymmärrettävästi ollut vaikeaa avata tapauksia yksityiskohtineen kollektiivin muille henkilöille aiemmin, kunnes paria kuukautta ennen viimeistä klubi-iltaamme tietoomme tuli kyseiset tapaukset yksityiskohtia ja tekstisisällöllistä todistusaineistoa myöten (kuvakaappausten muodossa). Kyseisten seksuaalisten häirintätapausten jälkeen uhrin asemassa olleelle henkilölle ei ollut helppoa palata samaan ympäristöön soittajana omille keikoilleen, saati sanoa muille kollektiivin henkilöille tapauksia ääneen, mutta kun saimme tietoomme tapahtumat, niin sen pohjalta bileidemme lopettamispäätös kävi nopeasti ja olen itse boikotoinut kyseistä yökerhoa ja muita saman yhtiön omistuksessa olevia paikkoja, niin soittajana kuin asiakkaanakin. Häirintää tehneen henkilön korkea valta-asema on seikka, joka vaikuttaa konkreettisesti siihen, minkä takia asiasta on oltu hiljaa ja siitä puhuminen ei edelleenkään ole helppoa. En voi puhua enempää tapauksista häirintää kokeneen henkilön puolesta, mutta ehdoton boikotointi on konkreettisin toimenpide, jonka koen vastuukseni tässä asiassa.

Nyt on lähinnä surullinen, vihainen ja petetty olo, kun on kolmatta vuotta järjestänyt iltaa paikassa, jonka periaatteisiin on uskonut silmät kirkkaina ja jonka tiloissa iltojen pyörittäminen on ollut lähtökohtaisesti mielenkiintoista ja hauskaa. On irvokasta, että samainen yritys ja sen johtoporras ovat viime vuosina profiloituneet ja profiloineet itseään median kautta tahoksi, joka pitää nollatoleranssia seksuaaliseen härintään, jolle seksuaali-, sukupuoli- ja etnisten vähemmistöjen tasa-arvo -kysymykset näyttäytyvät tärkeänä ja sanovat yökerhojensa olevan ns. safe space -paikkoja samaan aikaan, kuin omistajataho on itse vastuussa useammasta häirintätapauksesta, jotka ovat lakaistu maton alle. Sittemmin median kautta on annettu harhaanjohtava kuva, että häirintätapausten ongelmat ovat yksinomaan asiakkaissa, vaikka ongelmat ovat selkeästi vankasti rakenteellisia yhtiön sisällä. Tämän pohjalta omissa silmissäni koko yhtiön toiminnalta on kadonnut uskottavuus ja en näe tulevaisuudessa mitään positiota toimia tahon kanssa, jonka sisällä tälläistä tapahtuu.

Missä on omistajatahon vastuu?”

“Lähes kaikissa klubeissa ja tapahtumatiloissa, joissa olen soittanut tai järjestänyt tapahtumia on sukupuolitetut vessat. Olen muunsukupuolinen, joten tämä tarkoittaa sitä, että joka kerta kun menen vessaan, joudun pelkäämään joutuvani häirinnän tai väkivallan kohteeksi. Siksi yritän välttää vessassa käyntiä työkeikkojen aikana tai juosta sinne nopeasti kun ei ole jonoa. Toivoisin että kaikissa tapahtumapaikoissa olisi unisex vessat, omat vessat muunsukupuolisille tai edes se yksi ainut tuttu sukupuolittamaton vessa eli invavessa.”

”Välillä klubilla käynti tuntuu siltä, kuin joku pelaisi todella kieroutunutta bingoa kanssani: ”Laita rasti ruutuun, kun jokin näistä taas osuu kohdallesi.” On nimittäin enemmän sääntö kuin poikkeus, että jokin seuraavista tapahtuu klubi-illan aikana, olen sitten paikalla artistina tai asiakkaana: Asiaton nimittely, seksuaalinen häirintä epätoivotun koskettelun muodossa, seuraaminen/stalkkaaminen, soittamani musiikin negatiivinen kommentointi tai sen vähättely, tytöttely, järjestyksenvalvojan uhkaava käytös... Usein olo on tällaisten iltojen jälkeen uupunut, turvaton ja toivoton.”

Lisää aiheesta

Bileaktivistit: juttu MYÖS-kollektiivista, joka keskittyy turvallisempien tilojen luomiseen klubiympäristöissä

DJ Sprinklesin haastattelu otsakkeella "DJ Sprinkles on club culture, capitalism and trans visibility"

Resident Advisor: An alternate history of sexuality in club culture

Jasmina Amzilin kirjoitus turvallisempien tilojen historiasta

Discwoman-kollektiivin haastattelu

Aino Niemen opinnäytetyö suomalaisen klubikulttuurin sukupuolirooleista

Jesse-Osborne Lanthierin Facebook-postaus liittyen Red Bull Music Academyyn

Artikkeli Room 4 Resistance -kollektiivista

Ylen artikkeli: Roiseja puheita, tytöttelyä ja esikuvien puutetta – musiikkiala on miesten dominoima, mutta miksi?

Scanner artistin haastattelu liittyen taiteilijan palkkaan "Exposure is Not Payment"

Paris is Burning -dokumentti

YHTEYSTIEDOT

Jenna Jauhiainen

Tiedottaja

+358 40 836 1188

valomerkki@protonmail.com

Tykkää meistä Facebookissa.

Last Call!

We are a group of performers, DJs, producers, organizers, dancers and paying customers, and we have had enough. It’s time for the Last Call.

Discrimination and harassment in clubs is normalized and frequent. The working conditions are often indefinite/inadequate, spaces unsafe and the atmosphere in general often disrespectful. It is way too common to encounter racism, sexism, homophobia, transphobia, undermining and doubting – both as a customer and as a worker. Also, the threat of violence and sexual harassment is omnipresent. Owners of commercial clubs and people in other positions of power within clubs are also guilty of discrimination and harassment.

Working in the current conditions is not sustainable. These problems need to be taken seriously. We need persistent and sustained development efforts to fix these broken structures and to create a better clubbing culture for us all.

What we demand from clubs:

  1. Concrete and persistent actions towards safer, discrimination and harassment free working conditions and spaces that show respect for the workers.
  2. Clear instructions on how to deal with problematic situations and providing sensitivity training for staff and security.
  3. Taking responsibility and participating in an open and constructive public discussion about these matters in addition to intervening in discrimination and harassment taking place in club spaces and organizations that run them.

The parties that benefit financially from the work done in clubs need to understand what we aim for: we want mutually respectful communion and the space for everyone to be who they are, enjoy themselves and work at peace.

We suggest club organizations take the following questions seriously:

  1. What values does your organization stand for? Are they concrete in the way you operate?
  2. What are you doing in order to change attitudes and conditions?
  3. Are you aware of your position of power? Do you operate responsibly and in line with your position?

Would we act any differently if the lights were on?

This is the Last Call for discrimination and harassment. We are well aware these problems are not only relevant for clubs, but also for other fields of art, cultural organizations and nightlife institutions. The local club scene is a vital part of the culture and for us who have signed this manifest, it is a matter of the heart. We sincerely hope that the conversations and actions that follow will set us on our way towards better club culture. 


If you agree with our message feel free to share the link to this campaign site in the medias of your preference. We also encourage you to spread the message to all the places where you have encountered these issues. By using the hashtags #valomerkki #lastcall #metoo you can take part in the wider discussion.

If you wish to share your own experiences on these issues or if you want your signature to be added to the list of names above, contact us with the form above. We collect email addresses only for being able to get back to you, if necessary. All information shared here is confidential and we will use or share it without your permission. We collect email information confidentially and will not disclose any information with third parties without consent.

In case you want to participate in the discussion as a representative of a club or any other cultural institution, we challenge you to consider the questions above and reply to them in your own channels using campaign hashtags.

#valomerkki #lastcall #metoo